NÄKÖKULMIA INKLUSIIVISEEN TANSSIIN
Anna Vekiari Exis Dance Company
“Vammaisuus on toimintaa rajoittava tekijä, joka johtuu nykyisestä yhteiskunnallisesta järjestelmästä, joka taas ei ota lainkaan tai vain vähän huomioon ihmisiä, joilla on fyysisiä (ja/tai kognitiivisia, kehitys- tai mielenterveydellisiä) vammoja, ja näin ollen sulkee heidät ulos valtaväestön yhteiskunnasta”.
Mike Oliver – Sosiologi, kirjailija ja vammaisten oikeuksien puolustaja.
Yhteiskunnan velvollisuus on luoda esteettömiä ympäristöjä ja antaa vammaisille henkilöille mahdollisuuksia jakaa ja kehittää omaa potentiaaliaan. Tanssi on kehollinen kokemus, joka heijastaa yksilöllisiä ja henkilökohtaisia tarinoitamme. Tanssi on itsensä ilmaisemista, luomista ja kehomme liikepotentiaalin tutkimista riippumatta liikkeen nopeudesta tai koosta.
CONTACT -hanke luo tällaisen esteettömän ympäristön ja pitää vammaisuutta voimavarana, ei esteenä, joka on voitettava. Olemme luoneet harjoitekuvauksia esteettömyydestä sekä joitakin osallisuutta korostavia tanssin tekniikoita, jotta tanssista tulisi esteetöntä kaikille kehoille. CONTACT -tanssimenetelmä heijastaa sitä, millaiseksi haluamme yhteiskuntamme muuttuvan.
On syytä nostaa esiin joitakin tärkeitä osa-alueita, jotka ohjaajien on pidettävä mielessä inklusiivista ryhmää ohjatessa, jotka kattavat sekä “esteettömyyteen liittyvät materiaaliset että pedagogiset seikat.”
Vaihe 1 Kuinka päästä tanssilattialle
Varmista ennen tanssitunnin järjestämistä, että tila tai tapahtumapaikka on täysin esteetön.
Seuraava muistilista auttaa sinua miettimään esteettömyyden eri osa-alueita.
Saapuminen tiloihin
Pysähtyykö auto sisäänkäynnillä?
Onko esteettömiä pysäköintialueita?
Onko esteettömiä pysäköintipaikkoja riittävästi suhteessa kiinteistön kokoon?
Onko pysäköintipaikkoja lähellä sisäänkäyntiä?
Onko sisäänkäynnille johtava kulkuväylä vapaa?
Sisäänkäynti
Onko rakennuksessa portaaton sisäänkäynti?
Onko mahdollinen luiska toteutettu määräysten mukaisesti?
Onko mahdollinen hissi / nostin toteutettu määräysten mukaisesti?
Tarvitaanko ovien edessä vapaata tilaa pyörätuolin kääntösäteelle (kääntymiseen tarvittava vähimmäiskoko on noin 1500 x 1500 mm).
Onko mahdollinen portaikko portaat upotettu maahan / lattiaan?
Pystyykö pyörätuolin käyttäjä avaamaan oven ja kulkemaan siitä?
Onko liikkuminen turvallista?
Onko navigoinnin helppous otettu huomioon suunnittelussa?
Avustaako henkilökunta tarvittaessa siirtymisissä tai ovatko he vastaanottamassa ja tarjoamassa käytettävissä olevia apuvälineitä?
Liikkuminen sisätiloissa
Onko käytössäsi liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuoli, rollaattori tai dallari?
Onko kaikkiin huoneisiin esteetön kulku (ei portaita/portaita)?
Onko mahdollinen luiska toteutettu määräysten mukaisesti?
Onko mahdollinen hissi / nostin toteutettu määräysten mukaisesti?
Onko jokaiseen huoneeseen vähintään yksi pyörätuolilla käytettävä ovi (minimileveys 80 cm)?
Onko riittävästi tilaa esimerkiksi pyörätuolin kääntämiselle? (Kääntösäteen vähimmäiskoko on noin 1500 x 1500 mm).
Onko liikkuminen turvallista?
Onko liikkumisen helppous otettu huomioon suunnittelussa?
Onko liikuntarajoitteisille tai pyörätuolia käyttäville henkilöille sopivia wc- ja pukeutumistiloja?
Vaihe 2: tanssilattialla - pedagoginen saavutettavuus
Etenkin ensimmäisellä tunnilla on hyvä aloittaa piirissä ja antaa jokaiselle osallistujalle tilaisuus esittäytyä ja ehkä kertoa jotain, mitä ryhmän on tiedettävä, jotta jokainen voi tanssia turvallisesti yhdessä. Jos henkilö ei pysty puhumaan, henkilökohtainen avustaja voi toimia hänen tukenaan.
1. KIELENKÄYTTÖ
Tärkeä osa inklusiivisen ympäristön luomisessa on kieli, jota ohjaaja käyttää oppitunnin aikana, jotta annetut ohjeet soveltuvat kaikille.
Esim:
Jos luokassa on pyörätuolin käyttäjiä, valitse “kävellä” sijasta verbit kuten “‘kulkea'” tai “liikkua'” tilassa.
Sokeille tanssijoille valitse ilmaisuja kuten “Käännä päätäsi puolelta toiselle” sen sijaan, että sanoisit “Katso ympärillesi tilassa”.
Aistivammaisille tanssijoille voi joskus olla tarpeen olla varovainen äänen voimakkuuden kanssa.
Kun työskentelet tarkkojen ohjeiden, kuten nopea, hidas, tauko jne. kanssa, lähestymistapasi voisi olla esimerkiksi: “Etsi hiljaisuus – mitä tahansa hiljaisuus sinulle tarkoittaakin”.
2. YHTEINEN NIMITTÄJÄ
Ohjaajan on tunnistettava kunkin ryhmän yhteiset nimittäjät havainnoimalla, mitkä ominaisuudet ovat kaikille yhteisiä.
“Yhteisiä nimittäjiä ovat liikkumis-, viestintä- ja oppimismahdollisuudet, jotka ovat jokaisen ryhmän jäsenen saavutettavissa”. Yhteiset nimittäjät määrittelevät ne keinot, joita koko ryhmä voi käyttää tutkiakseen mahdollisimman monia improvisaation elementtejä.”
(DanceAbility® -menetelmä )
Nämä tiedot auttavat ryhmän ohjaajaa järjestämään tanssitoimintaa kaikkien valmiudet huomioon ottaen. Näin varmistetaan, että kaikki ovat mukana ja yhteydessä toisiinsa.
3. TULKINTA
Tulkinta on keskeinen työkalu ryhmän ohjaajalle, jonka kautta hän voi suunnitella ja työskennellä tanssitunnilla inklusiivisesti (tekniikka tai improvisaatio). Ryhmän ohjaajan on hyvä saada osallistujat oppimaan, miten tulkita tiettyjä liikkeitä, joita ei voida toteuttaa samalla tavoin inklusiivisen ryhmän kanssa.
Esim:
Miten pyörätuolitanssija tulkitsee hyppimisen laadun?
Miten kukin yksilö tulkitsee liikkumisen eri tasot?
Miten henkilö, joka ei pysty kääntymään oman akselinsa ympäri, voi tulkita käännöksen toisella tavalla?
Joitakin huomioita turvallisuudesta ja sisällön saavutettavuudesta erilaiset tarpeet huomioon ottaen.
Pyörätuolin käyttäjille on hyvä puhua turvallisuudesta ennen tanssitunnin aloittamista. Pyörätuolia käyttävät tanssijat voivat kertoa tunnilla, kuinka paljon painoa pyörätuoli kestää, missä jarrut ovat, voiko pyörätuoli vierähtää taaksepäin jne.
On myös tärkeää, että kun tanssimme pyörätuolia käyttävän henkilön kanssa, keskitymme ensin henkilöön, emme pyörätuoliin.
Kuuro henkilö – Tarvitaan viittomakielen tulkkia.
Sokea henkilö – ohjaajan on vietettävä aikaa sokean osallistujan kanssa ennen tuntia, autettava häntä kävelemään tilassa ja tuntemaan olonsa turvalliseksi ennen kuin hän tanssii ryhmän kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista, ryhmänohjaajalla voi olla tukihenkilöitä tai avustaja, jotka auttavat sokeaa henkilöä tutustumaan tilaan ennen tunnin alkua. Toinen, luovempi ratkaisu on, että ohjaaja päättää aloittaa tunnin pareittain harjoituksilla, joissa keskitytään tilan tutkimiseen yhdessä.
Rajallinen liikkuvuus – Se on yhteinen nimittäjä. Ohjaajan on ohjattava ryhmää ottamaan vastuuta, oppimaan, miten kommunikoida ja liikuttaa pyörätuolissa istuvaa henkilöä asianmukaisesti. On myös tärkeää, että ryhmänohjaaja ohjaa vammaista henkilöä pyytämään apua esimerkiksi siirtymiseen aina tarvittaessa.
