Toiseen reagoiminen

1. Kutsu osallistujat ensin mukaan kävelemään tilassa, keskittymään nykyhetkeen ja nauttimaan omasta painovoimasta.  Tämän jälkeen ensimmäinen henkilö, jonka kanssa osallistuja on katsekontaktissa, on hänen parinsa.  Pyydä pareja ottamaan tilaa ja levittäytymään huoneeseen.  Toinen heistä on “johtaja/subjekti” ja toinen “peili”.  Tässä harjoitteessa “peili” pyrkii  tekemään kaikki, mitä “johtaja/subjekti” tekee, mutta käyttäen kehonsa vastakkaista puolta, aivan kuten oikea peili tekisi: samat eleet, asennot, liikkeet tehdään samassa rytmissä ja samalla tyylillä.  Kannusta osallistujia käyttämään kaikkia kehon osiaan, vaihtamaan rytmiä aika ajoin, liikkumaan tilassa, tutkimaan etäisyyksiä.  Pyydä heitä jatkamaan näin muutaman minuutin ajan ja sano, että kerrot heille, milloin rooleja vaihdetaan.  Lisää erityinen ohje “johtajana/subjektina” toimivalle henkilölle: tavoitteena ei ole tehdä jotain niin monimutkaista, ettei peili pysty toistamaan sitä, “johtaja/subjektien” on pidettävä huolta “peileistään”! Roolien vaihdon jälkeen anna parille saman verran aikaa ja pyydä heitä sitten etsimään loppuhuipennus, kiittämään toisiaan ja päästämään toisistaan irti.

2. Pyydä osallistujia etsimään nyt uusi pari, mieluiten joku, jonka kanssa he eivät ole työskennelleet tähän mennessä.  Mukana on jälleen “johtaja/subjekti” ja “peili”.  Ohjeistus on sama, yhdellä erolla: “peili” voi joskus pitää taukoja, jolloin se ei liiku.  “Peilit” voivat vapaasti päättää, milloin ne heittäytyvät mukaan toisen liikkeeseen ja toimivat peilinä sekä milloin ne palaavat “still -asentoon”.  Jonkun ajan kuluttua pyydä osallistujia vaihtamaan taas rooleja ja kehota pareja päättämään tanssinsa yhdessä, kiittämään toisiaan ja päästämään toisistaan sitten irti.

3. Pyydä osallistujia jälleen kerran muodostamaan parit.  Mukana on jälleen “johtaja/subjekti” ja “peili”. Tällä kertaa “peilejä” kuitenkin kannustetaan tekemään jotain muuta kuin “johtaja/subjekti”: heidän pitäisi itse asiassa tehdä jotain mahdollisimman erilaista.  Ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua siihen, miten tehdä “‘jotain erilaista'” – varmista, että osallistujat tuntevat olonsa mukavaksi leikkiä eivätkä yritä löytää “‘yhtä oikeaa tapaa'”.  Tärkeintä on olla erilainen, täydentää toisen liikettä, millä tahansa mahdollisella tavalla.  Ehdota jälleen roolien vaihtoa parin minuutin kuluttua ja pyydä sitten pareja lopettamaan. 

4. Kutsu osallistujat kertaamaan yhdessä, mitä tapahtui: on olemassa kolme erilaista tapaa reagoida toiseen henkilöön: “lähentyminen/konvergenssi”: yritä olla samanlainen, omaksu toisen rytmi, liike jne. “‘Etääntyminen/divergenssi'”: ole erilainen, luo etäisyyttä, tee jotain täydentävää tai vastakkaista. Ja lopuksi “pysyvyys(maintenance)”: älä ehkä liiku lainkaan, myös se on reaktio toiseen. Tämän jälkeen kutsu ryhmää harjoittelemaan näitä kolmea liikkeellistä reagointitapaa yhteisessä improvisaatiossa.  Kollektiivisessa improvisaatiossa on pari sääntöä: voit pysyä poissa ja valita täysin vapaasti, milloin haluat tulla mukaan. Kun olet mukana, voit tehdä mitä haluat, leikkiä kolmella reaktiolla tai ehdottaa jotain täysin uutta muille.  Voit poistua myös milloin tahansa.  On tärkeää, että jokainen osallistuja ymmärtää, mitä “sisään” ja “ulos” tarkoittaa (ehkä “ulos” on se, kun olemme seinää vasten ulkona, ja “sisään” on tila keskellä).  Improvisaatio alkaa, kun joku tekee ensimmäisen liikkeellisen ehdotuksen, ja siitä lähtien kaikki voivat reagoida vapaasti: lähentyä, erota, olla tekemättä mitään jne. Jätä osallistujille aikaa tottua ohjeisiin ja alkaa nauttia leikistä.